Mikko Marttila Ihmisen sisäisestä järjestyksestä et voi löytää rikkomusta, sillä se toteuttaa aina tarkoitusta.

Kumpi tuli ensin, tunteet vai järki?

Yleensä puhuttaessa ylevistä arvoista, jotka ohjaavat yksilön valintoja, niin kuin päättäväisyys, määrätietoisuus, uskollisuus, omistautuminen ja sinnikkyys, puhutaan arvostelevista arvioista liittyen yksilön ominaisuuksiin, jossa johdonmukaisuus ja järkevyys korostuvat, mutta tunteiden merkitystä vähätellään ja pidetään ”haihatteluna” sekä ”hysteriana.”

Tunteiden osuus kaikista ihmisten arvovalinnoista on kuitenkin keskeisemmässä asemassa, kuin johdonmukaisuus tai järki, ja juuri tähän myös perustuu myynti ja kauppa. Vetoamalla tunteisiin saadaan yksilö myös tekemään henkilökohtaisia ratkaisuja, joissa perintötekijät, kuten henkiperintö osoittavat enemmän suuntaa, kuin mikään ”ylevä arvo.

Vanhanajan ”hyvät arvot”, joissa kumppani joutui tutustumaan ihastuksensa vanhempiin, on kuitenkin jotain hyvin käytännönläheistä, sillä tuntematta menneisyyttä on myös vaikea ennustaa sekä kartoittaa tulevaisuutta. Siksi menneisyydellä on ratkaiseva merkitys tulevaisuuden kannalta, koska se osoittaa suuntamerkkejä vallitsevista oloista ja varoittaa mahdollisista ongelmista ryhmäkäytöksessä.

Siksi olisi aiheellista kysyä, mitä merkitystä on järjellä, jos tunteiden osuus on kuitenkin vahvemmin osoittamassa yksilön käytöstä?

Kuinka paljon tunteet ohjailevat ihmisten äänestyskäytöstä?

Kuinka paljon henkiperintö ohjaa arvovalintoja?

Onko oikeastaan mitään perusteltua syytä puhua järjestä ja johdonmukaisuudesta, jos kuitenkin kaikkien arvovalintojen takana tunne ohjaa enemmän esimerkiksi sisukkuutta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Järki ja tunne eivät ole vastakkaisia asioita. Järjen vastakohta on järjettömyys ja tunteen vastakohta tunteettomuus.

Sekä järki että tunne ovat päätöksenteossa välttämättömiä. Tunne kertoo, onko joku asia hyvä vai huono. Järki kertoo, miten toimenpiteet vaikuttavat. Pelkän järjen varassa voidaan tehdä kyllä systeemejä, jotka toimivat, mutta on kokonaan toinen asia, ovatko ne ihmisten kannalta hyviä. Pelkän tunteen varassa voidaan tehdä päätöksiä, jotka tarkoittavat hyvää, mutta tulokset ovat katastrofaalisia.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1

Hyvin sinulla on asiat mielessäsi.
Sen huomaa muistakin teksteistäsi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Järkeä tarvitaan toteuttamaan tunteiden tasolla tehdyt päätökset.

Jokapäiväisenä esimerkkinä järjen käytöstä näemme siinä kun täysin järjen vastaisia ja pelkästään tunteisiin perustuvia johtopäätöksiä ja tekoja pyritään järjen avulla perustelemaan muka- järkeviksi.

Johtopäätökset ja teot siis perustuvat useimmiten tunteeseen kuin järkeen, mutta ne tunteisiin perustuvat ajatukset ja teot väärennetään jollain kepulikonsteilla järkevän näköisiksi.

Suurimmalle osalle ihmisiä järkevän näköinen mutta tunteisiin perustuva ajatus tai teko on sellainen yhdistelmä joka käy.

On kyllä olemassa niitäkin jotka haluavet enemmän järkeä ja vähemmän tunnetta, tai ainakin !!!!rehelliset järjelliset perustelut tunnepohjaisille ratkaisuille!!!!! Meitä on valitettavan vähän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Järki on tullut ihmiselle tunteiden jälkeen evoluutiossa ja se juuri erottaa ihmisen muista elollisista.

Kuten kaksi edellistä kommnentoijaa toteavat järki on työkalu, jolla ihminen pyrkii saavuttamaan hyvältä tuntemiaan asioita. Mitä enemmän järkeä, sen parempi. Sitä ei koskaan ole liikaa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Liika järkevyys voi olla passivoivaa tai taakka varsinkin päätöksenteossa. Se kun houkuttelee käymään asiat loppuun asti läpi ja sitä ylellisyyttä ei yleensä ole, koska asioista pitää päättää paljon lyhemmässä ajassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, mutta jos on tarpeeksi järkeä, niin pystyy paremmin hahmottamaan myös tuon päätöksen tekoon käytetyn ajan optimoimistarpeen. Eikähän järjen käytön muutoinkaan tarvitse olla hidasta. Myös kellon kanssa pelatussa pikashakkipelissä paremmat pelaajat pärjäävät paremmin. Oikeastaan nimenomaan niissä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #5

Nykyisin käytetään varsinkin johtamisen yhteydessä sellaista termiä kuin fokus, jolla viitataan lopputuloksen kannalta järkeviin asioihin keskittymisen kykyä ja se usein eristetään älykkyydestä. Joiltain todella älykkäiltä voi puuttua tuo kyky lähes kokonaan ja todella hyvän fokuksen omaavat eivät välttämättä ole älykkyyden suhteen yläpäässä, mutta joo... menee vähän sivuraiteille ehkäpä. :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Ymmärrän kyllä tuon, se liittyy nimenomaan älykkyyteen. Järki on jotain velä laajempaa kuin älykkyys.

Älykkyys muuten ei välttämättä korreloi myöskään luovuuden kanssa. Hyvin älykkäät ihmiset ovat usein puutteellisia luovuudessa, jota myös voidaan tehokkaasti hyödyntää ongelmien ratkaisemiseksi.

Käyttäjän ToniVoutilainen kuva
Toni Voutilainen

"Sokrates tapasi sanoa: "Mitä te tahdotte? Tahdotteko itsellenne järjellisten vai järjettömien olentojen sielut?" "Järjellisten." "Millaisten järjellisten? Kunnollisten vai kehnojen?" "Kunnollisten." "Miksette sitten etsi niitä?" "Koska meillä on jo." "Miksi sitten tappelette ja olette eripuraisia?" "

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Järjen avulla on saatu aikaan maailman parhaimmat ihmisentuhovälineet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos viittaat esimerkiksi ydinaseisiin, niin olen melko vakuuttunut siitä, että toistaiseksi niiden avulla on ehkäisty enemmän kuolemia kuin aiheutettu. Eritoten ennen ydinaseiden aikakautta on ollut hirmuhallintoja, jotka ovat laajamittaisesti likvidoineet sekä omaa väestöä että muiden valtioiden väestöä. Toki niitä on ollut ydinaseiden aikanakin, mutta jokaisen hallitsijan pitää nykyään ottaa huomioon se ulkopuolinen voima, joka ydinaseilla potentiaalisesti on heitä itseään vastaan.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Osuva blogi-kirjoittelua.

Tunne vie, ja sen avulla mittautuneet asiat, ellei jotain poikkeusta.

Poikkeus on sitä kelailua, järjen käyttöä, ja ehkä fiilistelyä, tosin silloin mennään paljon koetun varassa.

Järki, ja tietoiset prosessit ovat melkoinen pysädys. Se on tenkkapoo, ja kokonaisuudessa vastaa mutteriin keskittymistä. Tähän on varaa joskus, hetken, jos ylipäätään energiaa fokustaa, ja useimmiten on jotain kokonaisempaa pakko tehdä, jossa taas tunteet ja sen mukaiset rakenteet ovat toimineet, ja malleja nopea seurailla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tunteet sanoo että meidän pitää turvata kaikille maailman ihmisille ihmisarvoinen elämä, järki sanoo ettei tuo ole mahdollista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Löytyykö tästä maailmasta mitään aihepiiriä, jota et kääntäisi mamukeskusteluun?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tuossa ei ollut edes vivahdetta maahanmuutosta.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Ehkä parempi sanoa vähemmän yleistävästi.

Kun ei selkeän ratkaisevaa linjaa tule mieleen, niin vaikea siitä on kehittää uskoa siihen, mitä toivoisi.

Rakentelukysymys, ja poimintajuttu, miten uskottavaa mikäkin on.

Jos osaa ajatella ratkaisuista jotain, voi lähteä erittelemään enemmän, sillä kaikki ratkaisuideat eivät ole samanarvoisia, vaan vertailtavuutta on.

Mieleentulevan suhteen voi olla suhtautuminen noin, eikä muuten saa olla, jos tarkkoja ollaan, kun pohjaa tosiaan puuttuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset