Mikko Marttila Ihmisen sisäisestä järjestyksestä et voi löytää rikkomusta, sillä se toteuttaa aina tarkoitusta.

Moraalinen ihminen - Kenellä on oikeus elää?

Mikä on moraalisen ihmisen tehtävä?

Kun ihmiseen asetetaan uskomus, jossa on hyveitä, asetetaan ihmiseen myös uskomus ikuisesta kadotuksesta ja kärsimyksestä. Onko luontainen ihminen sitten moraalinen? Vaiko vain tavan takaa oppinut tapakäytöksellinen?

Hyveellisyys ei ole vain uskontojen opinkaarta, vaan siitä kiistellään ihan yhtälailla maallistuneissa ”sofistisissa” viisauden suuntauksissa, jossa yritetään asettaa arvo ja päämäärä olemukselle. Mutta ihminen voidaan saada palvelemaan niin ”hyvää kuin pahaakin”, joten mikä on ihmisen määritelmä?

Eikö ihmisyyttä määriteltäessä tarkin osa ole oikeuden ja vääryyden arvolatauksien sijaan katsoa sitä, mikä on luontaista? Ihmisen varhaista kehitystä lapsuudessa tarkastelemalla voidaan saavuttaa vastauksia luontaiseen tapaan toimia ilman, että tarvitsee asettaa oikeudellisia hyveitä ja käytöstä ohjaavia arvoja, joilla yleensä aiheutetaan enemmän vahinkoa ja väkivaltaa ihmisten välillä kuin myös vihollisuutta”hengen ja lihan välillä.”

Kuinka usein olet todistanut itsetuhoista eläintä?

Kuinka voi olla, että viisain näistä kaikista ”kedoneläimistä” on itsetuhoisin? Ei ”Pyhä Raamattu” itsessäänkään tukenut käsitystä ihmisestä lihansyöjänä, vaan käskyt annettiin armottomissa Mooseksen kirjoissa.

Yle Areenan eräässä taannoisessa jo listalta poistuneessa kolmiosaisessa dokumentissa käsiteltiin lapsuusvuosien ja varhaisen kehityksen yhteyksiä ihmisen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, jossa havainnollistettiin tapakäytöstä tutkimalla vasta 10 kuukauden ikäisen lapsen luontaista kykyä poimia sellainen olio ystäväkseen, joka ymmärsi auttaa ”kaveria mäessä.”

Lapsi kykeni ymmärtämään hyötysuhteen merkitystä voimavarojen säästämiseksi, mutta kuinka aikuiset ihmiset eivät kykene säilyttämään luontosuhteista tasapainoaan, vaan kuluttavat voimavaroja loppuun ja polttavat sen hiilidioksidina ilmaan?

Tietenkin 10 kuukauden ikäisen lapsen kykyihin vaikuttaa tietynlainen asennekasvatus jo varmaan alkuvaiheessa, mutta tarkasteltaessa ihmisyhteisöjen muodostumista voidaan myös havaita yhteyksiä ihmiseläimen ja luontosuhteen välillä, sillä tunnesiteet ovat myös eläimiä yhdistävä tekijä, jolla ennakoida pitkäikäisyyttä ja vakautta niin kuin meneillään oleva Ylessä esitettävä dokumentti havainnollistaa.

Ymmärtääkö eläin lopullisuuden merkitystä?

Tarvitaanko lopullisuuden ymmärtämiseen järkeä vai vain kykyä tuntea kipua?

Eläinlajien väkivaltaisuus toisia eläinlajeja kohtaan saattaa sen sijaan viitata viestinnän eroavaisuuksiin, joka asettaa tuntevalle haasteita ja siksi myötätunnon merkitys järjen kehityksessä on merkittävä.

Tai sitten olen vain väärässä ja se oikeuttaa sinut syömään minut?

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kymmenen hyvettä tarkoittaa kymmentä pahetta, sillä jokaisen hyveen takana on mahdollisuus myös poiketa pahaan, mutta mihin sitten askellat, kun ei ole enää arvoasenteisia päämääriä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset